sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Sunnuntai-aamu toi suru-uutisen. Anopin puoliso oli kuollut nukkuessaan. Turhan nuorena. Tuttujen ihmisten elämä muuttui kertaheitolla. Suunnitelmat jäivät tekemättä. Eläkepäivät yhdessä viettämättä. Lapsenlapset näkemättä.
*
Tänään muistan elää tässä hetkessä ja tehdä töitä unelmien ja haaveiden eteen. Jotta ehtisin myös elää ne.