keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Hevosterapiaa?



Hevosista on tullut osa päivittäisiä ajatuksiani. Mietin ratsastusta töissä ja kotona, mietin hetkittäin jopa elämää hevosen omistajana. Tietoni ja taitoni eivät toki riitä siihen ainakaan viiteen vuoteen. Mutta, josko joskus voisi olla näin? Se edellyttäisi, että Tytär tai Poika ja mielellään molemmat haluaisivat harrastaa ratsastusta tai hevosen hoitoa. Miehenkin olisi jollain lailla osallistuttava. Itsestäni tuntuu, että se vapaa-aika, joka kuluisi hevosen hoitamiseen olisi hyvinkin terapeuttista. Hevosten kanssa harrastaminen ja hoitaminen vapauttaa mielen kaikesta muusta. Ison eläimen kanssa työskentely vaatii keskittymistä ja koko aikaista taitojen hiomista, varuillaan oloa ja tilanteiden ennakointia. Ja samalla se antaa puhdistavan kokemuksen, aivan täydellisen rentoutumisen. Miksi en sitten haluaisi antaa aikaani sellaiselle eläimelle?

*
Mitä enemmän teen työtä ihmisten tarpeiden parissa ja mitä enemmän olen esillä, osallistun vapaa-ajalla ja työssäni tilaisuuksiin, kokouksiin yms., sitä enemmän haluan olla kaukana kaikesta hälystä, puheensorinasta ja ihmismassoista. Tarvitsen vain muutamat, hyvät ystäväni, perheeni ja eläimeni. Näin on oikein hyvä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti