Eilen oli äitienpäivä, joka vietettiin perheen kesken ja myöhemmin mummilassa kakkukahvin merkeissä. Pihalta napattiin narsissit mukaan. Lapset kiukuttelivat koko päivän eli päivä oli todella realistinen äitienpäivä. Ystävän kanssa illalla juttelimmekin pitkästä aikaa ja tuumasimme, että äiti on yksi ainoista lapsen Ihmisistä, jolle hän uskaltaa rehellisesti kiukutella ja huutaa aidosti. Se on merkki lapsen suuresta luottamuksesta omaan äitiinsä. Kiitos, kun kiukuttelitte!*
Tänään televisiosta tuli kadonneen Madeleinen vanhempien haastattelu. He halusivat kertoa maailmalle, etteivät aio koskaan luovuttaa. Minä pidin lapsille oppitunnin, ettei kenenkään mukaan saa ikinä, koskaan, milloinkaan lähteä kotikadulta. Kerroin myös, etteivät aikuiset ole aina hyviä. Heille se oli ihan uusi asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti